|
Lähteenkorvan torppa mainitaan 1760-luvulla. Torppaan muutti 1830-luvulla Vilhelm vaimonsa kanssa. Heille syntyi poika Karl eli "Linnan Kalle" v.1843 ja hänelle 27.9.1874 Vihtori Linna, joka on Väinö Linnan isä. Vihtori ei jäänyt pitämään torppaa, vaan siirtyi kallion toiselle puolelle harjoittamaan teurastajan ammattia. Torpan kontrahti tehtiin v. 1907 Kallen tytön Vilhelmiinan ja hänen miehensä Juho Vihtori Kallion nimiin. Linnan torpan vanha päärakennus purettiin ja uusi, peräti kaksipiippuinen rakennus, rakennettiin. Torpparivapautuksessa oikeudet torpan maihin siirrettiin Kikurinkulmalle pitäjän pohjoisosaan. Fyysiset entisen torpan maat ja päärakennus jäivät Honkolan kartanolle.
Väinö Linna aloitti koulunkäyntinsä entisen Linnan torpan tuvassa pidetyssä alakoulussa syksyllä 1928. Lukutaitoinen Väinö siirrettiin kahden kuukauden jälkeen suoraan toiselle luokalle. Vihtori Linna kuoli 1.11.1928 ja velkainen perhe joutui myymään kaiken. Talven 1929 he viettivän Vellin torpan vaarinpirtissä. Koulu siirrettiin syksyllä 1929 Honkolaan ja perhe pääsi muuttamaan entisen Linnan torpan tupaan. Perhe asui siinä syksyyn 1936, jolloin he muuttivat Villamolle.
Talvisodan aikana Muolaalainen Kauppi osti vanhan torpan kattavan määräalan Honkolan kartanollta v. 1940. Hän kuitenkin myi sen takaisin kartanolle v. 1941 tai -42, koska lähti takaisin Karjalaan.
Isoisäni Jooseppi Kuisma, jouduttuaan v. 1944 evakkoon Muolaan pitäjästä Telkkälän kylästä, osti saman määräalan lokakuussa 1945. Tilan rakennuksia rakennettiin vuosittain ja päärakennus rakennettiin kesällä v. 1949 samalle paikalle kuin vanhan Linnan torpan päärakennus. Vanhan rakennuksen hirret myytiin Kalle Nummelalle Vahosiin.
Lähteet:
Oja Aulis, Urjalan talot ja isännät 1539-1870, Urjala-Seuran julkaisuja 2, 1998
Varpio Yrjö, Väinö Linnan elämä, WSOY, 2006
Kuisma Aimo, haastattelu, 13.3.2011
|